Suorittaessani keittiön kaappien kevätsiivousta (tarkoittaa: siivotaan kerran vuodessa kun kaikki keittiötarvikkeet ovat hävinneet ja tilalle on tullut lapsen leluja) löysin ihanan, käyttämättömän, "tätä ei voi heittää pois, koska aion tarjoilla tästä pizzaa, heti kun muistan" -pizza-alustan. No, ei tarvinnut tehdä päätöstä tarjoilualustan kohtalosta nytkään, koska se oli mennyt halki.

Hmmph.

Mutta menetyksen voi kääntää hyödyksi? Jotain kivoja tsemppilauseita tai tervetulotoivotuksia ehkä?

Sitten tajusin, että mun rakkaimmalla paikalla, Saunalla, ei ole omaa nimikylttiä kotonani. Leimasimella rakkausviesti puunpalaseen. Päälle kaksi pientä ruuvattavaa koukkua, johon saa narulla kiinnityksen. Tässä käytin juuttinarua.

Mulla ja Saunalla on oma erityinen side. Vietän Saunan kanssa paljon hyviä hetkiä. Jaan siellä niin ilot, surut, kuin meditointihetketkin. En olisi mitään ilman Saunaa.

Sauna on aina ollut yksi tärkeimmistä. Kotona asuessani vietin saunassa tuntikausia ja muiden harmiksi puut olivat useaan kertaan sammuneet ennen kuin suostuin tulemaan pois. Teini-iässä kävin salaisimmat puhelinkeskustelut lauteilla. Siis kylmässä saunassa, usein ja pitkään. Edellisessä asunnossani saunassa oli ikkuna. Usein istuin sielläkin selvittämässä ajatuksia, katsellen ulos ja polttaen ketjussa.

On siis oikeus ja kohtuus että oma sauna saa viimein nimen. Oikeastaan se olisi pitänyt nimetä The Saunaksi.

"Rakkaalla lapsella on monta nimeä"

Sauna tietää nyt oman arvonsa.

Tässä on näkymä lauteilta. Jatkossa ollaan ihan kirjaimellisesti kielikylvyssä!

Minä ja Sauna toivotamme rauhallisia hetkiä.

P.S. Kuinka monta kertaa sana "Sauna" mainittiin kirjoituksessa? Sekosin laskuissa kahdeksannen jälkeen..